Ajatuksissa

Aidon kaaoksen ihminen

Kauan on jo yhteisössämme mietitty,

mitä tarkoittaa jos ihminen on ns. pilkunviilaaja versus häsääjä? Näiden suosiota voisi kuvata sellaiseksi lasten leikkipaikalta löytyväksi kiikuksi. Molemmilla on hetkensä jolloin yhteisössä saa osakseen ihailua. Pilkunviilaus nähdään organisoivan ihmisen piirteenä ja häsääminen hajamielisyytenä, tai puutteellisena huomiointikykynä. Toisinpäin pilkunviilaaja ei saa mitään aikaiseksi ja häsääjä pistää liikettä niveliin suuremman kokonaisuuden tuntijana.

Ja koska kiikku olisi todella tylsä jos se pysyisi keskellä(siis jokuhan tästäkin tykkäisi), niin molempia puolia asiassa tulisi harrastaa, vaihdellen. Ilman vastapainoa se kiikku ei heilu. Kaikista löytyy kyky molempiin puoliin. Tykkään erityisesti tehdä huomioita pienistä tavoista mitä itsellekin on vuosien varrella kertynyt. Sellaisia tapoja mitkä osoittaa että kaikilla on oma hallittu kaaos.

En tiedä ketään joka täyttäisi tiskikoneensa jokaisella kerralla eri tavalla. Myös se tiskin kuivauskaappi, joka btw aina sijaitsee tiskialtaan päällä, niin täytetään aina samalla tavalla. Kuka muuten tyhjentää sen kaapin kun ne tiskit on kuivia? Emmää ainakaan. Mihin ne edes laitetaan kun se kuivauskaappi käytännössä vie sitä oikeaa kaappitilaa?

Vaatteiden järjestely on kanssa juttu. Siis sinulla voi olla joku tuoli johon ne vaatteet lentää hengaamaan kunnes teet nuuhkutestin päättääksesi onko vaate pesun tarpeessa vai ei. Mutta se on se tuoli, tai sohva, tai lattian nurkka, tai jokin kombinaatio näistä. Se on jokin ennalta päässäsi päätetty paikka johon ne päätyy, muualla ne on tiellä tai hukassa. Tietty jotkut prässäilee sillä että niillä on oikein nimikoitu kaappi vaatteille, mutta sun tyyli on hei ihan hyvä ja älä koskaan muutu. Itse kutsun sitä sesonkivarastoksi, koska siellä on vaatteet jotka ei nyt just sovi säähän.

Siivoaminen. Siis voin järjestellä tavaroita loputtomiin ja saada siitä lähes saman verran tyydytystä vastineeksi, mutta se tiskaus on pirusta. Saatan pariin otteeseen järjestellä likaiset tiskit siinä toivossa että ne jotenkin olisi sillä hoidettu, sen sijaan että tiskaisin. Imurointi on kanssa tosi tylsää ja ikkunoiden pesu laukasee korkeen paikan kammon kerrostalossa.

Nipotan itselleni siivouksesta ja haaveilen että voisin aina vaan organisoida ja tehdä ja etsiä uusia säilytysratkaisuja kaikelle mahdolliselle. Onneksi Suomessa ei ole Container Storea tai muuta vastaavaa ketjua. Vielä. Ne veisi kaikki mun rahat eikä mulla olisi enää varaa ostaa tavaroita kaikkiin niihin latikoihin ja koukkuihin. Tämä jatkuva organisoinnin vimma kyllä joskus auttaa, varsinkin kun asuu kenkälaatikossa. Vaatteiden jatkuva editointi pitää sen tuolin liitoksissaan, ja tavaraa harvoin kertyy tarpeettomasti nurkkiin. Mutta kiitos silti siitä kissamukista jonka sain joululahjaksi 2013 mutten rohkene pistää pois kun se oli lahja.

Jos nämä asiat ei kosketa sinun  elämääsi, niin olet ainakin minun silmissäni ihan aidon kaaoksen ihminen ja ansaitset täyden ihmetykseni miten selviät elämästäsi. Äiti aina sano että sotkunen huone on luovuuden merkki. Ja kaiken tämän tekstin inspiroi ilmoitus että huomenna tulee vieraita, jonka johdosta vietän illan puunaten kenkälaatikkoni kohtia joiden koen olevan tärkeitä ja edustavan parhaita puolia. Koska jollain maagisella tavalla tämän kenkälaatikon koetaan heijastavan minun syvää luonnetta ja persoonaa jota en muka pysty peittelemään. Niin varmaan, kokeillaan taas huomenna.

Ajatuksissa

Uusi vuosi, uusi blogi

commentary sometimes in third person

En koskaan ajatellut että alkaisin tehdä tätä itsekseni. Jostain syystä ajatus jakamisesta, puhumattakaan sellaisen jakamisesta mikä on aina ollut eksklusiivisesti mun, eli ajatukseni, oli ihan mahdoton. Vuosia on mennyt siitä kun halusin liittyä niihin moniin ihmisiin joita nyt kutsumme tietysti bloggareiksi. Valtava epävarmuus olikin se juttu mikä suorastaan lamautti sellaisen virran minkä mukana muuten olisin mennyt. Entä jos…sitä ja tätä.

Nykyisinhän internet on täynnä kaltaisiani…eikös?

Yksinkertaisesti ajattelin että introverttina tämä jotenkin auttaisi ymmärtämään muiden ajattelua. Sen verran pahasti olen välillä vain omassa päässäni, ja nautin tästä suunnattomasti.